Lähdimme matkalle 13.9 perjantaina, lento sujui päivästä huolimatta ongelmitta vaikkakin Finnairin alihankijat suorittivivat tuona päivänä työnseisauksen ja tarjoilua oli jouduttu keventämään.
Olen tottunut matkustamaan lentokoneella joten tiesin entuudestaan kuinka tulisi toimia ja kuinka kaikki siirrot sujuisivat eikä näiltä osin ollutkaan ongelmaa, Pariissa kuten muissakin matka kohteissa pääsen ensimmäisenä koneesreen ja viimrisenä pois. Kenttävirkailija oli kanssamme taksin sapuumiseen asti ja tarjosi apuaan vielä taksiin nostettaessa. Kentältä matkaan kului 45 minuuttia Pariisin keskustaan. hotellimme sijaitsi Louvren läiheisyydessä eikä Eilefkään ollut kovikaan kaukana vaikkakin 4 km päässä.
Kävimme ensitöiksemme ihastelemassa riemukaarta joka näytti olevan suhteellisen lähellä kartasta katseltuna ja matkaa kuitenkin kertyi n. kaksi kilometriä. väsymys saavutti matkailijat ja hyvin nukutun yön jälkeen pääsimme Louvreen. Minä ja isäni (avustajana) pääsimme ilmaiseksi ja äitini maksoi 15 euron lipun, minä joka olin kuullut museossa sijaitsevasta egyptiläisestä museosta halusin käydä tutkailemassa sitä se oli hieman pettymys sillä kyse olikin vain rakennustaiteesta ja astioista. Louvressa suunnitaminen osoittautui haastavaksi sillä saleja oli paljon ja kerrokset hankalasti merkittyinä. Löysimme tiemme kuitenkin sille tärkeimmälle ja kohokohtaisimmalle Malaukselle nimittäin Da Vincin Mona Lisalle. Pääsin katsomaan sitä parinmetrin päästä se oli vaikuttava kokemus jota en ehkä koskaan unohda. Myös Notredame oli kietova kokemus ja yhtäaikaa todella mieleenpainuva. Sillä vaikka kirkossa oli Jumalanpalvelus tursistit kuten mr saimme kiertää ja valokuvata kirkkoa ja vaikkakaan yhteistä kieltä Sanan kanssa ei ollut tuli tunne, että tämä jos mikä on Jumalan "koti." Kävimme äitini kanssa sytyttämässä kyttilän läheistemme muistoksi.
Eifelin tornille valitsimme aurinkoisen päivän, pääsin hissillä toiselle tasanteelle ja sekin jo huimasi onneksi eifel on rakennettu niini ettei sieltä tunne tippuvansa sillä se on jukevää tekoa
Ruoka oli todella kallista nähtävyyksien lähellä mutta saimme joka kerta silti syödäksemme. Palvelualttius Pariissa on nykyisin todella hyvä, saimme palvelun aina englanniksi eikä turisteja enää katsota nenän vartta pitkin, sain osakseni myös ihailevia katseita ja postiivisuuteni huomattiin usein, kielitaitohan minulla ei valitettavasti kovin paljon ole mutta hymyllä pääsee jo pitkälle.
Voin todellakin suositella matkakohdetta ja vammaisystävällisyydestä se saa minulta hyvät pisteet vaikkakin kaupunki on vanha ja katukivetykset haittaavat jokin verran matkan tekoa. Itse ern ottanut sähköpyörätuoliani mukaan joten matkustin Manuaalilla. Avustajan ksnssa kulkeminen kadullaa onnistuu mutta likenteen kanssa kannattaa olla tarkana, miinuspuolena totean myös invavessojen puutteen matkan varrella, mutta nähtävyyksien ja ussimpien rakennusten luota niitä löytyi yllättävän hyvin.