Keikkailuja

Made in heaven 

Ihanaakin ihanampi Jenni vartiainen, melkein 4 vuoden jälkeen uutta musiikkia ja onhan taas hyviä biisejä! Jenni liikuittui silmin nähden uusista kappaleista ja liikutus ylsi yleisöönkin ainakin minuun. Olin myös tosi iloinen ja koin myös onnen tunteita.

#Sun nimi on Sanni

Matkustimme hyvän ystäväni kanssa Helsinkiin Harwall- Areenalle Sannin Mun nimi on Sanni keikalle, kaikin puolin mahtava show! Hienot lavasteet täydensivät keikan tunnelmaa, ihana Sanni, kiitos sinulle  <3

Sinä olet kaunis

Koska Suvi, en osaa laskea kuinka mones keikka kiertueen aikana tämä oli. Kiertue päättyi Oulun osalta Pohjankartanon konserttisaliin. Suvin keikalla on aina tietty tunnelma ja lumoudun joka kerta täysin! 25:nen kerran. 

Vielä olisi Joulun Henki joulukonsetti ennen Suvin taukoa ja ei en pelkää että Suvi unohtuu minulta tai keneltäkään.

Tinakenkä ja kuka näkee sut

Kyseessä oli siis Pikkujoulu Piknik, Kaija Koo ja Juha Tapio

Voi Kaija oot mun Supernainen jo 25v. Pienenä lauloin laulujasi kasetille. Olet ollut mukani niin surussa, iloissa ja onnentunteissa.  Keikkasi oli taas niin energinen ja samalla herkkää tulkintaa.

Juhan keikka oli taas huippu. Kyllä, kannattaa mennä! Kokonaisvaltainen kokemus jätkistä näkee, että heillä on oikeasti hauskaa lavalla :) 

Veljeni vartija, Cheekin elämä pähkinänkuoressa

Veljeni vartija kertoo Jaren ja Jeren elämästä. Jaren uran huippuhetket ja sen varjopuolen mitä on sairastaa bibolaarisuus-häriötä siitä, mitä vaatii ja ottaa. 

 Täytyy sanoa että elokuva oli yllättävän hyvä muttei vetänyt vertoja Mustalammas kirjalle, kirjassa Jare (Cheek, lienee kaikille selvää, mutta selvennykseksi ) kertoo että Noora on kyllä olemassa ja on hänen elämänsä suuri rakkaus sain sen käsityksen ettei hän ole kuitenkaan ollut kovinkaan pitkä-aikainen tyttöystävä. Toki useampi biisi kertoo hänestä. Elokuvassa taas annettiin kuva, että Noora olisi antanut monta kertaa anteeksi ja he muuttivat yhteen ainakin kaksi kertaa.

Jare kertoo kirjassaan avoimesti bibolaarisuus-häriöistään, joka on koskettavaa luettavaa, hän antaa kuvan sekä mania vaiheistaan että depresio kausistaan mielestäni totuuden mukaiseti. Jokaisella sairaus ilmenee eri tavavalla.

En ole pelkästään lukenut aiheesta vaan sairastan itsekin tuota kyseistä sairautta. Minulla on 2-tyypin bibolaarisuushäriö joka takoittaa sitä, että minulla on sekä hypomania että depresiokausia. Hypomania on maniaa lievempi muoto.

sitten takaisin itse kirjaan ja elokuvaan.

Jarella on ollut vaiherikas lapsuus isä oli kauppamatkustaja matkustaja myyden kirjoja ympäri Suomen Jare ja Jere olivat silloin tällön mukana mutta enimäkseen he viettivät aikaa äidin kanssa Lahdessa. Olivat mukana jengissä jossa oli heidän parhaita ystäviä. Aluksi jengi aiheutti jos jonkinlaista ilkivaltaa mutta myöhemmin kuvioihin tuli muusiikki, joka on tänäkin päivänä sen kantava voima. Tosin eri kokoonpanolla kuin sen alkuaikoina, eikä kaikki ole enää muusiikin parissa.

Elokuva kuvaa juuri musiikin voimaa eikä niinkään rähinää vaikka sitäkin siinä on mukana. Antti Holma näyttelee sekä Jaren että Jeren roolin parasta siinä oli, että Antti heittäytyi, jopa räppäämmään itse kohdat jossa räpättiin. Myös samannäköisyys oli ilmeinen eleiden avulla. Kaikesta päätellen pidin roolisuorituksesta paljon!

Annan elokuvan ja kirjan yhteseiseksi arvosanaksi 4. Eli kaikin puolin hyvä kokemus