Taidetta ja Teatteria 2016

Olin CP-liiton Taidetta ja teatteria - kurssilla 1,5 viikkoa. Jo ensimmäisestä päivästä lähtien tiesin että täällä porukalla taatusti viihdymme paremmin kuin hyvin. Kurssikeskus Moijalaa ennenkään mollaamatta - Se on Ihana ja ne Ihmiset jotka tekivät kursimme olivat mielettömiä kaikki, Kiitos kuuluu, joka ikiselle!

Olen mielettömän kiitollinen CP-liitolle tästä mieleenpainuvasta mahdollisuudesta ja äärettömän tärkeästä työpanoksesta jonka liitto antaa.

Mitä teimme?

Keskiviikko 

Ensimmäisenä päivänä pääsimme leikkimään väreillä isolle kankaalle pihalla. Lisäksi teimme illalla runon sana kerrallaan.

Torstai

Pääsimme niinsanoitusti tosi toimiin ja aamulla maalasimme valokuvan pohjalta, lisäksi teimme naamioteatteria jota pelkäsin etukäteen tosi paljon voitin kuitenkin pelkoni ja teimme siitä jopa esityksen joka oli hieno vaikka itse sanonkin. 

Perjantai

Teatteriryhmässä kokeilimme tällä kertaa klovnerijaa joka ei myöskään kuulunut ensialkuun minun suosikkkeihin mutta lopulta jopa pidin siitä, puolustuksekseni täytyy todeta että pelkään kaikkia maskeja ja maskotteja :)

Iltapäivän taideryhmässä varioimme edellisen päivän aiheen synnyttämiä toisten maalauksia, en harmikseni muistanut ottaa alkuperäisestä kuvaa

Lisäksi teimme samalla kertaa myös kollaasin käyttämällä lehtikuvia josta valitettavasti ei myöskään ole kuvaa :( 

Lauantai

Taideryhmässä aloitimme suunnitelemaan animaatiota, josta tuli niin hieno että haluaisin jakaa sen Youtube- kanavalla mutten ainakaan vielä osannut joten jos joku osaa niin otan neuvoja vastaan ;)

Teatteripuolella teimme esineteatteria joka oli yllättävän haastavaa mutta kivaa.

Sunnuntai

Sunnuntaipäivä oli niin sanottu vapaapäivä vaikkakin aamupäivällä panoimme leiripaidat johon minä toteutin yhteisen logon. Halusimme että kuvassa ilmentyisi luonnonläheisyys ja prosessi sillä koimme että koko kurssi ja meidän yhteisö oli eräänlainen prosessi.

Lisäksi painoin omaan paitaani merkkinä siitä että tosiaan voitin pelkoni teatterinaamiot ja sulkakynän symboloimaan myös taidetta.

Maanantai

Teimme animaatiota ja hengailtiin, johon kuului mm saunomista ja hyvää ruokaa niinkuin joka päivä, kokille kiitos tätäkin kautta. Vaatii nimittäin suunnitelua jos ja kun on kasvissyöjiä, vegaaneja puhumattakaan muista erityisruokavalioista, kuten allekirjoittaneella mm maidoton ruokavalio, Iso kiitos siis!

Tiistai

Suuntasimme kaupungille jossa kävimme Hämeenlinnan Taidemuiseolla kahdessa eri näyttelyssä Monernismin monet kasvot jossa pidin eniten Tanssitar taulusta joka edustaa kolorismin tyylisuuntaa 

ja Ester Helleniuksen teoksia hänen taitelija uransa varrelta eniten pidin hänen myöhemmän ajan enkelimaalauksista, mutta myöskin hänen varhaisimmista teoksista Lukeva Nainen ja Naisen muotokuva Ala-Urpalan kuistilta.  

Ihastuin henen värien käyttöön ja herkkään tapaan tehdä siveltimen vedot. Ihan kuin minä itse olisin noista monetkin maalannut, jonkinlainen sielunsisaruus kai :)

Keskiviikko 

Jatkoimme sekä animaatiota että teatteriryhmämme suunnitelmia näytöksiä :)

 

Torstai

oli jännitys ja tunteet pinnassa, sillä päätimme esittää toisillemme mitä oliumme pienryhmissä saaneet aikaan. 

Itku oli herkässä myös siksi että olimme olleet niin tiivisti yhdessä kuin pieni taitelija kollektiivi enkä välttynyt itkulta tälläkään kertaa, KIITOS IHMISET <3 

Perjantai

Kotiin lähdön aika, haikeita jäähyväisiä ja kauniita sanoja. Kurssi ei olisi kurssi ilman yhteiskuvaa joten sellainenkin jäi muistoksi :)

Ensi kesää odotellessa ja haikein terveisin
- Kajona

Klubitaloverkoston kevätseminaari

Kuten jotkut sattoi somesta lukea lupailin postausta valtakunnallisesta Suomen Klubitalot Ry Kevät seminaarista, joten olkoon tämä nyt yhteenveto kaikesta siitä mitä koin ja näin Maarianhaminassa

Matka alkoi junaasemalta turkuun vähän jälkeen puolen yön su 22.5. Hyvin nukutun yön jälkeen olimme turussa noin klo 8 maanatai aamuna ja laivaan noustiin noin 40 minuuttia myöhemmin jossa menimme suoraan buffet aamiaiselle ja olihan muuten hyvää :) Maitoallergona täytyy vielä todeta että Ruotsin laivalla oli maidottomuus kohdillaan. Ehdimme hetken myös ihastella merta aurinkokannella ilma oli tuulinen mutta lämmin 8-)

Maanantai 23.5

Seminaarin avasi Klubitaloverkoston puheenjohtaja Markku Tornberg joka jo avauspuheenvuoronsa aikana puhui Klubitalojen kannattavuuden ja näkyvyyden puolesta. Josta päästiinkin seminaarin aiheeseen Klubitalojen tulevaisuus

Seminaaripäivän jälkeen pääsimme tutustumaan Maarianhaminnan Klubitaloon Pelareniin siellä meidät otettiin avosylin vastaan vaikkei yhteistä kieltä aina ollutkaan

Tiistai 24.5

Hyvin nukutun yön jälkeen menimme hotellin taivaalliselle aamupalalle ruoka oli niin hyvää että unohdettiin ajankulu kokonaan niinpä lähdimme appelsiinimarmelaadit suupielessä kohti Arkipelagenin kokoustilaa (Lue ilman kenkiä) Tietty ois voinu ottaa ne mukaan :P

Kaupungin johtaja avasi seminaaripäivän puhumalla kolmannen sektorin mielentervyspalveluiden hyödyn olevan kaupungille suuri merkitys. Klubitalo on mm. parantanut merkittavasti osatyökykyisten asemaa Ahvennamaalla ja vaikuttanut osaltaan mm nuorityöttömyyteen Siirtymätyön avulla. Luennon pitivät myös paikallinen työvoimatoimisto jolla oli myös kokemus klubitalomallin toimivuudesta.

Ei kaikki kuitenkaan ole ahvenanmaallakaan paremmin sillä esimerkiksi työvoimaneuvojia ei kouluteta kohtamaan fyysisesti toimintarajoitteisia ihmisiä. Lisäksi Ahvennanmaallakaan ei ole käytössä perustuloa joka auttaisi syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä samaan esimerksi pätkätöitä ilman karenssia.

Seuraavaksi oli vuorossa työryhmiä joista valtsin somemarkkoinnin, sillä pönkässä yksi päätehtävistäni on päivittää nettisivuja ja facebookkia keskustelimme myös Instagramin mahdollisesta käyttöön otosta.

Lähdimme pohjoisen Suomen klubitalojen kesken käymään kaupungilla sillä välin kun henkilökunta ja muutama jäsen muista klubitaloista jäi kuulemaan budjetin.

Ja lämmitähän riitti ja luonnonkaunetta silmänkantamottiin, sanoinkin että voisin melkeinpä jäädä asumaan Ahvennanmaalle.

Keskiviikko 25.5

Niinpä keskiviikko aamu avautui haikeana eikä vähiten siksi että ilma oli pilvinen ja kolea vaan siksi että ihmiset olivat kaikki ihan mahtavia, oli rastavaa jättää juuri tutustuneet ihmiset ympäri suomea mutta niinhän sitä sanotaan että on lähdettävä että voi tulla takaisin :)

Viimeinen aihe ennen lounasta oli Nuoret Aikuiset aihetta oli esittelemässä Karvetin Klubitalo Naantalista heillä on nuorisolle omatila nimeltään Karvettila johon on tervetulleita 18-35 vuotiaat jotka haluavat tehdä kaikkea kivaa yhdessä mm keilata käydä retkillä tai olla vaan yhdessä.

Hienointa tässä toiminnassa minusta oli että nuorisoryhmä toimi yhteisen hyvän vuoksi mm takemällä ruokaa koko Karvetin Klubitalon väelle. Lisäksi heillä oli käytössä Powerpassi joka on ns aktivointipassi sellaiselle nuorelle jolla on vaikeutta lähteä kotoa tai saada aikaiseksi asioita.

Tämä neljä päivää oli sanalla sanoen Huikea, Kiitos kaikille mukana olleille ja uusille tutuille nähdään pian :-*.

Ps. Hotelli oli tälläiselle muumifanille paratiisi

Hyvä asuminen Mielenterveyskuntoutujalle seminaari

Menin paikalle Aspan kutsumana, sillä teen Vertaisarviointeja jotka vaikuttavat vammaisten ihmisten asumisoloihin kehittämällä tapoja ja uusia toimintamalleja Hyvään asumiseen.

Mitä sitten onkaan Hyvä asuminen?

Se on sitä että saa päättää missä asuu ja miten asuu, se on sitä että saa päättää kuka sinun luonasi vierailee kenen kanssa jaat kotisi kenen kanssa haluat jakaa vuoteesi.

Mutta toteutuuko se käytännössä?

Kerron muutaman esimerkin elävästä elämästä peilaten omaa ja hyvän ystäväni elämää en kerro tarkoituksella nimiä enkä paiikkaa missä asun elän enkä myöskään kerro ystävästäni näitä tietoja.

Muutin vuonna 2007 Järvenpähhän saadakseni lausunnon x jotta olisin "vapaa" hakemaan ammatti koultukseen. 

Aluksi kaikki meni loistavasti, mutta kun voimani taistellassa arkielämän perustarpeista sairaistuin vaikeaan masukseen, kärsin jo yläasteella ahdistushäiriöstä, joka jossain vaikeutti sopeutumista vieraaseen kaupunkiin ja vieraisiin ihmisiin. Kävin valmentavan vaikeuksista huolimatta loppuun, tosin ilman ihania avustajia ja super hyvää psykologia ja turvallista ohjaajaani en istuisi tässä kirjoittamassa tätä tekstiä teille.

Kun pääsin takaisin kotipaikkakunnalle muutin hetkeksi lapsuudenkotiini jotta psyykeni parantuisi ja vähitellen sain voimia etsiä itselleni asuntoa ja sopivia tukimuotoja, omasta halusta päädyin ratkaisuun joka palvelisi parhaiten tarpeitani sain jo tässä vaiheessa kuulla vammaistarkkaajalta nyk. palveluohjaaja etten tulisi pärjäämään pelkällä kotihoito perusteisellla palveluasumisella, tulisin hänen mielestään  tarvitsemaan silloista liikuntavammaisille Nuorille mutta myös kehitysvammaisille tarkoittettua palveluasumista.

En kuitenkaan tapani mukaan suostunut tähän älyttömään ehdotukseen vaan kerroin ettei minulla ole tarvetta kehitysvammapalveluihin ja haluan allekirjoittaa minulle varatun paikan sopimuksen. Aikaa kului tästä hetkestä 4,5 kunnes psyykkeeni romahti jälleen en kyennyt hoitamaan kotiani, koiraani saati huolehtimaan perustarpeistani enää lainkaan, sain kuulla ettei minua hoidettaisi enää kotonani jos tilanteeni vielä pahenisi. En kuitenkaan jäänyt toimettomaksi vaan soitin ensin invalidiliitoon sillä koirani oli Invalidiliiton omistama ja Rayn rahoittama Avustajakoira, sain elokuuhun 2012 aikaa parantaa psyykkeni jälleen kerran.

Seuraavaksi lähdin etsimään vaihtoehtoisia tukimuotoja asumiselleni, sain 9 kk odotellun ja sairastelun jälkeen kuulla että sama säätiö jolla jo asuin tarjoaisi minulle tehostetun palveluasumisen omaan kotiini joten pakkasin kamani ja vahdoin yksiköä nyt 2,5 vuotta myöhemmin olen perustyytyväinen asumiseeni mutten saa edelleenkään mielenterveyden palveluita, jotka minulle kuulusi keskivaikean masennuksen vuoksi sillä olen vammaispalvelun asiakas.

Tässä on mielestäni juuri se kulmakivi johon Suomen yhteiskunnan ja Valtion tulisi puuttua, heidän mielestään et voi kuulua kumpaankin ryhmään vaan vain toiseen.

Mikä sitten saa psyykeeni romahtmaan kerta toisensa jälkeen?

Se etten saa tarvittavia tukimuotoja omaan kotiini, se että joudun joka viikko kertomaan kyseenlaistajille etten ole kehitysvammainen ja osaan tehdä järkeviä ja hyviä päätöksiä elämässäni. Se etten saa elää oman näköistä elämääni omassa kodissani vaan, sinulle kerrotaan kuinka sinun tulisi elää Sinun elämä- HERRAN TÄHDEN TÄMÄ ON MINUN ELÄMÄNI, en ole osallisena omaan elämääni vaikka tämä on MINUN ELÄMÄNI. Minulla on oikeus päättää miten minun kodissani ollaan ja eletään ja kenen kanssa jaan elämäni ja tulevaisuudessa se että kenen kanssa jaan vuoteeni.

En voi mm. käsittää Hyvän ystäväni saamia kommentteja, "minkä laatuinen ystävyyssuhde teillä on tai ei me kertakaikkiaan voida nostaa sinua vuodesohvalle kaverisi viereen Sinun täytyy nukkua omassa sängyssäsi tai ei meidän kuulu avustaa tiskien ja pyykkien kanssa, joista osa on kaversi jättämiä"

 Onko se okein että  yhteinen lakana pitäisi repiä puoliksi ettei palvelutalon tarvitse tehdä ylimääräistä työtä.

Tämä oli ystävälleni arkipäivää kunnes hän väsyi ja vaihtoi asumismuotoaan. Hänen elämänsä on Hänen eikä se pitäisi olla keneltäkään pois saatika arvostelun ja määräilyn kohde.

Kaikesta paskasta huolimatta jaksan uskoa parempaan huomiseen

Tautuointi ei ole omani kuva on
kopiotu netistä

 haluan jakaa tähän luppuun Suvi Teräsiskan Ei saa kesyttää

Job Shadow Day - Kohti unelmaa

27.4 Vietettiin  VATES-säätiön kordinoimaa Job Shadow Daytä myös Klubitalo Pönkkä Oulussa osallistui päivään minä pääsin tutustumaan Kalevan Graafikon tehtäviin sillä unelmani olisi työskennellä mainosalalla graafisissa tehtävissä.

Ensimmäisen kerran pääsin tutustumaan graafisiin tehtäviin jo vuonna 2007 Validia Ammattikoulun koulutuskokeilun kautta sinne kuulemma soveltumatta nuoren ikäni vuoksi, tavoittelen kuitenkin suurta unelmaani edelleeen ja siksi hakeuduin Ammattiopisto l-uoviin Asiakaspalvelun ja markkinoinnin koulutusohjelmaan sieltä valmistuin onnistuneesti ja hyvin arvosanoin en kuitenkaan  pitänyt toista ammattitukintoa enää vaihtoehtona vaan Journalismin kouĺutusohjelmaan 2 kertaa onnistumatta ja aloin ajatella ettei journalismi olekkaan minua varten hain seuraavilla hakukerroilla trenomiksi sekä digitaalisen viestinnän että kirjastopaalveluiden puolelle löin monta kertaa päätä seinään kielilisten ja maatemaatisen haasteiden takia.

Koska tapani ei ole luovuttaa en antanut enkä anna periksi koin että minulla on annettavaa kanssaihmisille ja jahtasin unelmaani nyt toisaallle sosiaali-ja terveysalalle Sosinomin koulutusohjellmaaan, olen yrittänyt nyt 4,5 vuotta onnistumatta siinäään on mittani tätäkin alavaihtoehtoa täynnä ja nyt 8 vuotta unelmani ensihetkestä  päädyin sanomalehti Kalevaan josta alkujaan olen kipinän löytänyt, sain tehdä juuri sitä mitä kaikistä eniten rakastan ja aioin taistella vielä kerran unelmani puolesta!

Nyt julki lasuttuna aion löytää tieni sinne minne oikeasti kuulun vaikka se veisi minulta lopunikäni.

Kuva: Lahja Klubitalo Pönkkä

#Valkea kevät murtui

 Kärppien syksy oli vaikeaa ja ailahtelevaa johon tämä kevät 2016 toi valonpilkahduksen pelit menivät pääosin hyvin josta tilastot kertovat mutta se ei kuitenkaan riittänyt saavuttumaan sitä kirkainta Mitalia

Mitä mielestäni sitten tapahtui?

Tapahtui totaali jäätyminen, Ei yhtään maalia 60 min. Ei mitään tehtävissä, Tappara oli parempi se panoi päälle kaikki 7 ottelua vaikka Kärpilläkin oli huippuhetkensä ajottain pelien tiimellyksessä se kuitenkaan riittänyt

Mitä jää ensikaudelle?

Ei käytännössä mitään Nuorten MM-mitalisteja kutsuu NHL ja Julius Junttila kerää kamansa KHL varten. Ainut toivo on uusissa junioreissa mutta sekin jää nähtäväksi. 

Vaikka olo on pettynyt usko omaan juokkueeseen ei toivon mukaan horju ja ensi kaudella huudetaan taas kitarisat kipeänä

Tappara oli tänä vuonna parempi ja se on kultansa ansainnut niin kovaa se on tehnyt töitä viimeiset kolme vuotta.

Oulun Kärpät pelaa viela pronssiottelun taman viikon perjantaina 15.4. klo 18.30 Tule sinäkin! Kaveria ei nimittäin jätetä

Huikea keikka-kevät

Tämä kevät on sisältänyt 4 kuukkauden aikana jo kolme keikkaa, ensimmäinen oli valoittava Chisu Olin odottanut keikkaa pitkän aikaa sillä edellistä keikasta oli jo ehtinyt kulua liki kaksi vuotta. Keikka oli sekoitus vanhoja hittejä ja uusimman Polaris levyn tulevia hittejä. Levystä mainittakoon etten aluksi oikein pitänyt erityisesti kyseisestä tuotannosta sillä Chisulle tyyppillseen tapaan sanat ovat olleet pääsiasiassa ja musiikki on tukenut tarinoita. Polaris levy poikkeaa tästä kaavasta sillä mielestäni musiikki on levyn kantava voima, jolloin sanat jää helposti sivuosaan, nyt levyä kuunnelleena useaan otteeseen on se oikeastaan hyvin nerokas :)

  

Toinen keikka oli 4.4.2016 Tykkää ja Tuhulaa- Messuilla, jossa vuorossa oli Suvi Teräsniska. Se hetki kun Suvi astui lavalle oli minulle erittäin tunnerikas, sillä pidän Suvista todella paljon, olen nähnyt Suvin vuodesta 2010 asti 11 kertaa josta kyseinen keikka oli 11 ja syy siihen että olin liikuttunut on se että Suvi on  keikkatauolla äitiyloman vuoksi ja häntä näkee harvemmin tänä aikana. Keikka oli hyvin sovitettu messuolosuhteisiin sillä siitä oli riisuttu rummut ja basso pois ja vaikutelma oli akustinen. Keikka sisälsi hittejä vuosien varrelta ja muutaman uudemman biisin 

Jonne Aaronin keikka oli niin ikään 4.4.2016 Nightclub Tähdessä. Keikkoja minulle on kyseiseltä artistilta kertynyt jo 2005 jolloin olin eka kerran katsomassa Negativea ja jo silloin Jonne teki lähtemättömän vaikutuksen, energialla joka tarttuu joka ikiseen salissa :) 

Keikka sisälsi risteyksessä albumin biisejä, pari Vain elämää coveria ja uudenpaa tuotantoa jota odotan innolla

            

Lisäksi odotan innolla ensi perjantain SANNIN keikkaa josta luultavasti kerron lisää myöhemmin... Jääthän kuulolle, kiittäen Kajona 

Pitkä odotus päättyi: Vihdoin

Olin katsomassa Chisua olin odottanut keikkaa liki kaksi vuotta, joten odistukset olivat korkealla. Iltaa kuvaa psrhaiten sana huikea. Keikka oli sekoitus vanhoja hittejä ja polariksen tulevia hittejä, mm tuu mua vastaan ja Ihana. Chisu on todellakin biisiensä mittainen huippu muusikko äkkippätä voisi ajatella että Chisu on jotenkin etäinen mutta se on hänen tyylinsä tehdä herkkää ja havoittuvaa taidetta.

Mielestäni Polaris poikeaa chisun muusta tuotannosta sillä ensimmäistä kertaa musiikki on pääosassa jolloin sanat jäävät helposti sivuosaan. Mielestäni useamman kerran kuuntelun jälkeen levy on hyvin nerokas, muttei se kuitenkaan vedä vertoja kun valaistun levylle saatikka sitten vapaa ja yksin jonka olen kuullut monta monituuista kertaa.

Seuraavaa keikkaa odotellessa luultavimmin jo tulevana kesänä